Virtaa, mutta ihan vähän väärän mallista (ja sit mä olin et vittu, mä oon ihana)

Mulla on kauhee hinku tehdä jotain, tai siis ommella, ommella ja järkkäillä. Mut sit kun mä meen Tehtaalle, niin se jotenkin läsähtää. Mä alan tekemään jotain ihan muuta, jotain mistä tulee entistä enemmän sotkua ja jotain, mikä ei sunkaan pura energiaa vaan entisestään lataa sitä. Tai jotain. Niinko ulkomailla sun hiustenkuivaajas ei toimikkaan kunnolla, vaikka se on täysin kunnossa ja pistorasia kans. Vastakappaleet vaan on jotenkin vähemmän yhteensopivat.

Yks ongelma on ainakin se, että vaikka olenkin nopea ompelemaan, on ompelu kuitenkin hidasta toimintaa ja kun minä haluaisin olla valmis jo heti aloittaessani!  Ehkä tässä(kin) kehittämisen/kehittymisen paikka?

Sekin tietenkin auttais, että oikeasti tekisin jotain sen sijaan, että täällä vaan puhisen siitä...Mutta kun mulla on selkäkin niin kipee! Ja leipoakin pitäis, vaihtokauppasin just korvapuusteja hierontaan. Ja haluaisin niille kivoille naapureillekin leipoa kiitokseksi sahan ja tikkaiden lainaamisesta. Niin, että en mä taida päästä ompelemaan koskaan. Eikä, kyllä mä meen! Ihan just!

Junassa joku esiteini pyöritteli silmiään minut nähdessään...

Sitä ennen kuitenkin vielä eilisestä, Korukarnevaaleista! Perjantain väkersin niitä hommia, yritin pakata kaiken fiksusti ja itseasiassa huippumieheni avustuksella siinä hienosti onnistuinkin! Ekat myyjäiset missä en ole repimässä vaaleanpunaisia hiuksia päästäni ihan vaan sen takia, että aivan kaikki ketjut on yhtä jättiläismäistä solmua! Hyvä me! Aika hyvin sain kaikki hinnoiteltuakin ja aputytön avustuksella kaiken esille just ennen kuin ovet avattiin.

...josta minä olin ensin että möks, tuliko taas liikaa hörhöö. Ja sit olin et vittu, mä oon ihana.

Myyjäiset kesti viisi tuntia, asiakkaita riitti melkoisen tasaisena (vaikkakin melko hiljaisena) virtana. Muutamia vaihdettuja sanoja Planet Idan Tyttö Vadelmaisen kanssa, pikainen tutustuminen Nelliin Nellin Shopista ja vähän rupattelua naapuripöydän kierrätyskorujen valmistajan kanssa. En tiedä johtuiko hämärästä yleisvalaistuksesta, vai mistä mutta myyjäisten päätyttyä olin ihan poikki. Kotiin päästyäni kiltisti tein kuitenkin päivällisen,e nkä edes "aitojen ali" vaan ihan salaatteineen kaikkineen: nakkikastiketta, keitettyjä perunoita, höyrytettyä parsakaalia ja porkkana-kaali-ananassalaatin. Muuta en kyllä sit saanut aikaiseksi. Katottiin viel joku elokuva, en muista nimee (ylltäys!), Matt Damon siinä oli. Aika tylsä. (se ei ollut ainakaan Ilmiantaja, joka oli mun mielestä ihan loistoelokuva!)
.
Ehkä mä nyt yritän mennä Tehtaalle, ennen kuin alan tekemään kemian ja enkun läksyjä. Kemiasta vielä sen verran, että käyn nyt siis ykköskurssia uudestaan, koska musta muita kursseja opiskellessa tuntui siltä, että ykköskurssilta jäi paljon opittavaa (mm. hiiliketjujen nimeämiset!) ja nyt olen siellä siis toistamiseen. Ja mä loistan!!! (mut se ope ei yhtään lämpene minusta, niinko et se ei ole yhtään innoissaan siitä, et sillä on niin viksu oppilas, joka tietää mitä eroa on atomilla ja ionilla). Mut emmä silti läksyjä kyllä jaksais tehdä, vaikka on aika hienoa, et oikeesti osaa ja ymmärtää niitä asioita. Toisin kuin silloin vuosi sitten, jolloin muistan pysyneeni kärryillä kaksi ensimmäistä tuntia ja sit hops! Plumpsahdin pois kyydistä, enkä millään meinannut päästä takas. Nyt aion juosta kärryjen edellä!

Ei kai sitten muuta. Paitsi yks juttu. Olen kertonut siitä, että mun blogilla on yksi japanilainen lukija, joka siis ausuu suomessa ja puhuu hyvää suomea. Se on käynyt keväällä Japanissa ja toi minulle sieltä tuliaisen! Voitteko uskoa?!! Se ei ole vielä tullut perille, mutta varmaan maanantaina tulee!  Aikas ihanaa!!
Kerron sitten mitä sain :D

Moikkaloikka nyt sit vaan!

xoxo,

Raisa