Ihan pöljä otsikko, jolla ei mitään tekemistä tulevan tekstin kanssa. Pääsiäinen on ihan mälsä pyhä. Tykkään kyllä keväthehkutuksesta, mutta usein unohdan sen. Ne ruohot ja muut pitäis sitä paitsi laittaa etukäteen jo kasvamaan, enkä mä millään meinaa muistaa.
Joka tapauksessa, ihan sama miten mälsä pääsiäinen on, meillä oli kuitenkin oikein kivaa. Ensinnäkin lapset oli kotona, toisekseen oli Pinpulan synttärit, kolmanneksi kävi vieraita, neljänneksi oli todella hyvää ruokaa, viidenneksi lapset lähti isälleen ja kuudenneksi minä ostin sipsejä ja söin itseni tärviölle. Seuraavan kerran kun on vatsatauti aion vaikka väkisin syödä sipsejä, että pääsen niistä kertaheitolla! Mikään syötävä ei ole niin täysin hallintani ulottumattomissa kuin sipsit.
Olen ommellut paljon, vaikkakin aika vähän ehkä sittenkin, kun olen siis ollut kipeenä ja sillon en tehnyt oikein muuta kuin katsoin muutaman elokuvan ja luin ja ehkä kuitenkin ennen kaikkea lepäsin. Sain vihdoinkin luettua sen äikän kurssin kirjan, se oli loppujen lopuksi kuitenkin ihan hyvä. Vaikken sitä kyllä kenellekään suosittelisikaan. Mutta tarjosi erilaisen lukukokemuksen. Nyt ei ole mitään pakkoluettavaa. Luovutin kemian kanssa. Mitä sitä väkisin pakertamaan. Ei minusta tule ravitsemusneuvojaa. Ja olen sitä bilsaakin miettinyt, tai siis ympäristöhommelia. Ei sekään taida olla minun juttuni? Tai siis on se, mutta ei kai kukaan voi ihan tosissaan työkseen pelastaa maailmaa? Mitä sellaset ympäristöviisaat tekevät työkseen? Emmä kuitenkaan halua mihinkään jäteasemallekaan töihin. On mulla tietenkin jotain mielessä, mutta ei siitä vielä tälleen raakileena sen enempää. Mutta on tää metkaa, kun ei millään meinaa pystyä päättämään tälläistä asiaa! Enhän mä voi tehdä yhtään mitään, jos koko ajan mieli muuttuu! Mut sit taas toisaalta, jos jotain saisin suht nopeesti tehtyä, siis jonkun päätöksen pantua täytäntöön, niin sit kyllä kait aika hyvin niissä jutuissa pysyn. Eli seuraavaksi kun jotain keksin, niin sit täytyy mennä sitä kohti täyttä höyryä, ennen kuin kyllästys iskee?
Mutta siis, olen jonkin verran ommellut, jotain uusia suunnitelmiakin saattaisi sillä saralla olla. Mikä on siis aivan aivan perusompelijalle ihan arkipäivää, mutta kaltaiselleni ihmetyypille aina tosi haastavaa ja kamalaa. Uudet jutut on kuitenkin todella tärkeitä ja innostavia, kunhan ne onnistuu! Olen myös kaikkea muuta Pinkkis-hommaa tehnyt. Leimaillut silkkipapereita (=olen siis säästänyt kaikki astioiden ja muiden mukana tulleet paperit jo vuosien ajan ja niitä siis leimailen söpöillä leimoilla Pinkkiksen käyttöön. Kun ei malta paikoillaankaan istua!), tehnyt koruja ja siivonnut alati sotkeutuvaa Tehdasta. Ihan kivaa ollut. Nyt on taas jollain tapp uuden aika. Yritän saada sen kanavoitua Pinkkiksen kautta ulos, ettei se mene taas siihen, että uudistuminen tarkoittaa uusia tavaroita. Melkoisesti tuo Etsy kutsuu. Ei sentään Ebay. Uusia nukkeja ei ole tulossa, se on varma. Pienoinen kyllästyminen sillä saralla. Tai siis ainakin niin, että nyt tuo olemassa oleva nukkelauma saa riittää. Säästän rahani seuraavaan Japaninmatkaan. Jota kyllä edeltää matka Jenkkilään. Odotan sitä myös suuresti ei siinä. Mutta Japania taas ihan kauheasti! Viime viikolla tuli kaiken muun postin (Middie Blythe,koruosia ja vetoketjuja) ohella tilaamani bookletti, Tokyo Guide ja se on niin ihana. Vaikkei yhtä ihana kuin samaisen kirjoittajan japanilainen askartelukirja.
Joopa joo, Pinzulalla oli siis lauantaina synttärit. Niitä juhlittiin pienellä porukalla, ja sit lähettiin P:n kanssa keskustaan tuhlaamaan sen lahjakortteja. Kello oli jo niin paljon, ettei ennätetty oiekin muualle kuin H&M:ään ja MicMaciin. Mutta kaipa nekin riittivät. P osti jos jonkin moista vaatetta, ja yllättäen niin minäkin. Lupaan ottaa niistä pikapuoliin kuvia, sen verran kivat olivat! Yllättäen kaikki ostamani vaatteet olivat nuorten puolelta, aikuisten puolella värit oli niin plääh ja pöh, etten suonut niille sitten sen enmpää huomiota. Kaikista söpöimmät vaatteet oli kyllä ihan pienten lasten, mutta niihin en olis kyllä millään mahtunut. Niillä oli joku sellainen ympäristöteema meneillään. Oli kierrätysmateriaaleista valmistettuja sukkapöksyjä ja luomupuuvillaa tarjolla, sekä sai tuoda kiertoon myös omat käyttämättömäksi jääneet vaatteensa. Paljon toitotettiin vihreitä arvoja. Muttei missään sanallakaan mainittu sitä tärkeintä keinoa vaikuttaa ympäristön tilaan, eli ostamatta jättämistä. Olishan se tietenkin kummallista, että ne kehottais asiakkaitaan miettimään, että tarvitseeko ne todella uusia vaatteita, vai riittäiskö kuitenkin jo se hillitön läjä, joka kotoota löytyy.
Kuten tuolla alussa taisin jo sanoa, ollaan syöty hyvin tässä viikonlopun aikana. Pitkästä aikaan jaksoin etukäteen katsoa ruoat ja shopata ruoat sen mukaan. Ja niin me syötiin ööö...mitä me oikein syötiin?!! No lauantaina ainakin Pinzan suosikkeja: Ranskattaren Paahtoleipää (Puputytön juhlakirja), marinoituja tofupihvejä (marinadi Puputytön juhlakirjasta), sienikastiketta (Vegaanin kotiruoka kirjasta) ja riisiä, päivälliseksi soijasuikale-makaronivuokaa (Puputytön juhlakirjasta), sunnuntaina Conscious cook kirjasta pestoleipiä ja tomaattikeittoa. Lauantaina leivottiin yhdessä P:n kanssa, P teki suklaapikkareita ja minä siitä conscious kirjasta fiinejä mpvoisuklaaruutuja, joista ei tullut yhtään hyviä.
Alla teille hirveesti kuvia. Niiden ei pitänyt jäädä tonne alas, mutta ne vaan meni sinne. Ja mä menen nyt katsomaan vikan jakson Walking Deadia. Son moro!
|
Luovaa kokkausta! Paino leipien päällä. |
|
Vimpan päälle sileetä keittoa |
|
Joo-o, kyllä voi tomaattikeittokin olla hyvää! |
|
Tomaattipestomozzarellaleivät.nom nom nom. |
|
Jälkkäri. Suklaavanukas Puputytön Juhlakirjasta |
|
Oli meillä tälläinenkin vieras!! |
|
Aamupala cashekermapläjäyksellä |
|
|
|
|
|
Kääk! En ehtinyt lukea kuin muutaman hassun rivin alusta, kun oli jo pakko tulla kommentoimaan! Kyllä minä ainakin ihan työkseni aion pelastaa maailmaa! Mitä ihmettä muutakaan mä tekisin?! En ainakaan enää halua kulkea päivisn Helsingin puistoissa (työkseni), kuten poikaseni hauskasti aiemman työnkuvani (hortonomi) ilmaisi. Siinä ajeltiin autoilla ees taas klometrikaupalla ja vähän leikeltiin ja lannoitettiin koristekasveja. Kauheen epäekologista, en kestä!
VastaaPoistaJa toki sinäkin voit ryhtyä ammattipelastajjaksi! Ei saa luovuttaa!
Mirri
En oikein tiedä mitä sanois. Jotenkin vaan koko innostus opiskeluun ja lukemiseen, pänttäämiseen on ihan kuollut. Haluan jotain ihan uutta, aivan muuta. Jotenkaan musta ei edes tunnu, että luovuttaisin, vaan että siirtyisin kokonaan uusille urille. Saa nähdä. Aikuisten selityksenä voisin sanoa siitä rahasta, kun on asuntolainaa, eikä Chrisilläkään töitä ja seli seli. (ja sit vielä ihan tyhmä juttu, "viherguru" Leo Stranius on mun täydellinen vastakohta, mua ei ikinä otettais tosissaan siinä maailmassa, vaikkei se mua oikeasti haittais, kait)
Poistaxoxo,
Raisa