Ravintolapäivä ja muuta yhtä vinkeetä!

Heips!

Ravintolapäivä tuli ja meni! oli todella hienoo! Lauantai meni pääasiassa Animalian toimistolla, leipoessa ja kaiken maailman juttuja järkkäilessä. Tein mm. ekaa kertaa hampurilaiskastikkeen, ilman että kukaan olis avittanut. Se vaan jäi mun harteille ja olin vähän kauhuissani, kun en yhtään tiennyt että mitä siihen oltiin ajateltu laitettavaksi. Yritin saada pääkokkia kiinni, tuloksetta. joten ei muut akuin yrityksen ja erhdyksen kautta kokeilemaan. Jääkaappiin sitä laittaessani en ollut ollenkaan vakuuttunut sen onnistuneisuudesta, hulautin vähän turhan reippaasti savupaprikaa ja se oli niin dominoivaa, ettei edes yksi purkki majoneesia auttanut. No, aina ei voi onnistua! Ja sehän menee sinne purilaisen sisään, ei sitä kukaan huomaa. Ja sitten se olikin se, mitä asiakkaat innostuivat kehumaan :D Tehee! Maut oli yön aikana pehmentyneet, raikastuneet, mitä lie, täydellistyneet ja se olikin tosi hyvää. Tai ehkä keittiömestari olikin fiksannut sitä ennen mun tuloa :)

Lola avittamassa keksien myynnissä ja julistamssa eläinten pelastamisen puolesta

Multa meinas oikeesti jäädä osallistuminen väliin, sillä olin yhtäkkiä kehittänyt jostain ihan järkyn vatsakivun. Onneksi sitä ei sit tuntia kauempaa kestänyt, ja pääsin lähtemään. Ja onneksi se sitte pysyi myös poissa!

Itse Ravintolapäivä meni yllättävän hyvin, hermoilematta. Tai no, kyllähän siellä aina joku hermoilee, mutta kun siihen osaa suhtautua itse rennosti, niin ei tule mitään ihmeempiä paniikkeja. Meillä oli niin hyvin kaikki saatu jo edellisenä iltana tehtyä, ettei tapahtumassa sitten ollut mitään hätää. Kaikille oli nimetty omat tehtävät ja yllättävän hyvin porukka pysyi niissä. Asiakkailta saatiin paljon kehuja, melkein kaikki ruokakin myytiin, omenapiirakkaa jäi sit yllättävän paljon, mutta olihan sitä myös 15 kertainen annos tehtykin ;) Saatiin sitten keittiön puolellakin nauttia tekeleitämme.

Meidän listalla oli siis Hernepihvi(josta mainittava, että ekaa kertaa söin näitä j aolivat älyttömän hyviä! Saatiin lahjoitus Nofulta.)-purilainen, jonka asiakas sai itse täyttää haluamillaan lisukkeilla, joita olivat: tomaatti, avocado, salaatti, itsetehty kastike, kaupan kastikkeita, itse tehtyä juustoa (tää oli ihan uusi tuttavuus, siis semmonen hyydytetty juustontapainen, jota saattoi höylällä työstää!) suolakurkkuu ja mitä vielä, kaikki ne perushommelit + vähän ekstraa :), coleslaw, omenapiirakka itsetehdyllä vaniljajäätelöllä, keksejä, itsetehtyä sitruunalimonaadia, mehua, limua, kahvia ja teetä. Todella hyvät tarjottavat siis! Kaiken kaikkiaan mainio Ravintolapäivä jälleen!

Kotiin päästyäni olin melko lailla väsynyt ja täällä sitten mies alkoi vaatimaan ruokaa, koska on minun vuoroni kokata. Vähän alko kyllä ketuttamaan. Se on ollut koko päivän kotona, mitä nyt tuli (mun rahoilla!) syömään sinne meidän kahvilaan) ja sit se odottaa, että minä alan sille laittamaan ruokaa seitsemän aikoihin, oltuani koko päivän Ravintolapäivän pyörteissä. No, en laittanut ruokaa. Ent iedä mitä se söi. Illalla katsottiin joku elokuva, jossa Marky Mark. En millään saa päähäni sen nimeä. Joku aika lyhyt se oli. Ehkä Pain and gain? Melkoista sekoilua. En tiedä johtuiko siitä, vai elokuvan jälkeen alkaneesta raivoisasta riidasta (suljin ikkunan, jonka C avasi heti perään, jonka minä uudestaan suljin. Tällä pilasin kuulemma C:n huomisen syntymäpäivän...) näin ihan hirveitä unia.

http://minminmushroom.blogspot.fi/2011/11/blythe-bl-1-mondrian-ysl-matt-face-ver.html

Mutta muita, mukavempia asioita: Perjantaina käytiin leffassa, Kick-ass 2 katsomassa. Ihan ok, ei kuitenkaan erityisemmin suosittelemisen arvoinen. Mutta leffanautintoa vähän häiritsi Mondrian -nukke, jonka olin onnistunut varaamaan ihan vaan tunteja aiemmin. Mondrian on toinen koskaan tehty uuden tuotannon Blythe! Siitä ensimmäisestä pyydetään yli tuhatta euroa, tästä toisesta ainoastaan murto-osa siitä. Näiden suosioon vaikuttaa niin merkilliset asiat. On monta nukkea, jotka tehty tämän jälkeen, mutta samana vuonna kuitenkin, ja niistä pyydetään tuplasti enemmän kuin mitä minä tästä maksan. Mutta tämä on ihana! Ja sain sen sellaiseen hintaan, että joku siinä ryhmässäkin kommentoi, ettei ole koskaan nähnyt sitä myytävän noin halvalla. Se myyjä ei ollutkaan erityisesti harrastaja, oli vaan ilmeisesti joskus Malesian reissulta sellaisen ostanut, huvin vuoksi. Minä osuin apajille hyvään aikaan :) Niin, nukkeani sitten lähes tyhjässä salissa mietin.

Lauantaina voitin Pinpulalle uuden pyrän huutonetistä! Jee! On hiukan harmittanut niiden pyörättömyys. Olen luvannut hankkia niille uudet pyörät, mutta niiden tulee itse etsiä ne (netistä). Yllättävän nihkeetä on ollut etsiminen. Ehkä hapzikin P:n pyörästä innostuu ja pistää vauhtia omansa paikallistamiseen.

La-su välisenä yönä neljä nuorta poikaa (mun oman pojan ikäsiä) kävivät kahden ja kuuden aikoihin (siis yöllä!) huutelemassa kadulla mun poikaa! Jos sen nimi olis vaikka Pirkka, niin ne huusivat Pirkka perkele! Mutta se ei silti kuulostanut aggressiiviselta, ehkä. Kun ne kuudelta tulivat uudelleen, lähti C niidne perään. Ja otti niistä valokuvia. Nyt tiedetään ainakin kolme niistä. Tuli vaan mieleen, että olsiko ne olleet asialla myös silloin kun lasten pyörät katos. C oli alun alkaen sitä mieltä, että kyseessä on ollut lapset (koska meiltä pöllityn pyörän irtonaisen lukon löytöpaikalla oli melko pieni lasten pyörä, joka oli siis ilmeisesti pöllitty jostain aiemmin ja vaihdettu sitten isompaan) ja mä olin ehdottomasti sitä mieltä, ettei mikään lapsi ole siihen aikaan ulkona (unohdin ihan kokonaan millainen lapsi itse olen ollut...). No, näköjään osa lapsista on. Ehkä kukin ollut toinen toisensa luona yötä ja nukkumisen sijaan remunneet naapuristossa. Ajattelin ottaa yhteyttä niiden kouluun, että sieltä informoisivat vanhempia. Ehkä ne vanhemmat eivät vois vähempää kiinnostua, mutta kyllä mä ainkin haluaisin tietää jos mun lapset riekkuis öitä ulkona tolleen.

Joo, ei kai sitten muuta. En tiedä mitä pitäis nyt niiden synttäreiden suhteen tehdä. Ärsyttää. Koska se kakku pitäis kyllä aloittaa tänään, mut sit mun täytyis lähteä tonne sateeseen ostamaan no-eggiä. Prkl. Löytäisinköhän mä ohjeen johon ei tarvittais sitä?

Ylisöpöä -taulu oli lainassa kahdelta taiteilijalta. Nukke ei ollut esillä tapahtuman aikana.

Lisää ommeltuja nukenvaatteita!

Minun luu. Sain sen Pupupupulta.

xoxo,
Raisa

jk. Välillä koirat uneksii juoksemisesta yhtäaikaa. Ovat todella hupaisan näköisiä juostessaan unissaan jonkun aarteen perässä, samanaikaisesti.