Hola amiga!

Ehkä meni ihan persuuksille toi otsikko, mut empä ole vielä espanjaa opiskellutkaan, niin että saa mennäkkin. Muttei enää kauaa, sillä meikäplikka osti lukion espanjan oppikirjat. Makosin niistä maltaita, vaikka olivat sitä surkeinta kuntoluokkaa, mutta näidenpä pitäis riittää kaikkieb meidän koulussa tarjottavan espanjan kurssien ajaksi!

Mulla on tän suhteen tosi päättäväinen olo. Ennemmin olisin kuitenkin jatkanut japania, mut en oikeen voi ilmoittautua millekään kurssille, kun ne on aina iltaiisn ja minä taas olen silloin koulussa.

Niin, tohon voi sitten suhtautua ihan niin kuin huvittaa, kyllähän nää mun hienot päätökseni tiedetään. Vähän mietin istäkin, et entäpä jos yrittäis sitä ruotsiakin opiskella? Entä jos must atuliskin näin vielä vanhalla iällä kielinero?

Just joo...

Tänään vein siipan treffeille. Silvopleehen syömään, matkalla käytiin myös Helunassa. Haalin sieltä melkoisesti lahjoja tulevalle synttärisankarille. (C:llä siis kohtapuolen synttärit) "Päälahja" on jo hankittu, mutta pikkulahjoja pitää myös olla. Juup. Ruoka oli hyvää, vaikkakin tultiin sinne niin myöhään, ettei lämmintä ruokaa ollut enää tarjolla. Pöh. Sieltä mentiin vielä Ekoloon ja sit Viivoaniin. Ja lopulta keskustaan. Piti ostaa häälahja piakkoin naivalle kaverille. No eihän sitä noin sanota! Mut kyl te tiiätte.

Ja sit vielä ihan väsyneinä Kamppiin, kun sieltä saa sitä pro soijamaitoa, johon C on kiintynyt.

Mun täytyy mennä nukkumaan, olen kamalan väsynyt kun viime yön nukuin todella huonosti. On kiusallista kertoa mistä tämä johtui, mutta nukeistahan se. Mutta hyvin kävi! Ja lisäksi olen myymässä kaksi vähemmällä huomiolla ollutta nukkea hyvään kotiin, joten kyllähän se oikeuttaa yhden uuden ostamisen, eikö vain? Varsinkin sellaisen "Graalin maljan". Sellaisen, josta olen aina uskotellut itselleni etten pidä. Iahn väärän värinen minun makuuni. Ilman, että oikeasti olisin sitä mieltä. No, enää ei tarviste "esittää" mitään, se on tulossa meille. Keksin siitä vitsinkin: Knock knock. - Who's there? - Mrs. Retro Mama.

Että sellaista. Tai tälläistä. Olen hyvällä tuulella ja saanut aikani tehokkaasti kulumaan, ilman että yhtän liitelisin maanpinnan yläpuolella. Tälläisenä sais aina pysyä :) Tehokasta ajankulua on muuten ollut mm. polttariskräppialbumin väkertäminen. Saaja on tyylillisesti vastakohtani, joten melkoinen haaste on ollut pitää albumin enemmän hänen, kuin minun näköisenä. No tokihan siinä saan myös minä näkyä, minähän sen teenkin, mutta olen kuitenkin hyvin onnistunut.

Yhden Tamankin taas täss tapoin, eilen. Oltiin kaverilla pelaamassa Walking Dead lautapeliä ja unohdin hoitaa niitä sinä aikana ja siitäkös toinen otti siipeensä. Veivinhän se sitten heitti, mokoma. Ja taas jouduin aloittamaan alusta. Rasittavaa. Ne vauvavaiheet on kaikista ärsyttävimmät.

No, tässä loppuun jotain vähemmän ärsyttävää.

Kaksoset Michiko ja Sachiko.

Ja niiden uskomattoman ihanat hiukset

Vuoden 2013 saalis (toistaiseksi)

...ja sit se apina istuis tähän...

Ewwww! Homeisia marjoja!!

xoxo,

Raisa